Sivut

tiistai 2. helmikuuta 2016

Historiaa, part 1

Vauvakuvia


Ollaan jo pitkän aikaa Olgan kanssa pyydetty mamia kertomaan meidän pentuajoista ja julkaisemaan vanhoja kuvia. Oltiin mekin joskus pieniä hippiäisiä, vaikka nyt ei uskois :) Mä saan aloittaa, kun voin ottaa kunnian mamin opettamisesta kunnon kissatädiksi.

Sofi kertoo:
Olen syntynyt toukokuussa 2006 maalaistalossa Turun lähellä. Mami näki kissanpentuilmoituksen lehdestä ja sitten se olikin menoa. Mulla oli monta siskoa ja veljeä, sillä siinä talossa oli kahdella emolla pennut samaan aikaan. Kasvoimme siellä omissa oloissamme erillään, vaikka talossa asuttiinkin eikä saatu paljon ihmiskontakteja. Oltiin siis aika villejä kun luovutusaika tuli.  Luovutus oli ihan asiallisesti vasta 12 viikon jälkeen, joten sain riehua muiden pentujen kanssa ihan kyllikseni.
 

Tässä mä (tai mun sisko) olen mamin sylissä parin viikon ikäisenä

Mami ja isukki kävi meitä katsomassa jo silloin, kun oltiin vasta parin viikon ikäisiä ja silloin ne valitsi mut. Tosin se ei ole ihan varma, olenko mä just se, jonka ne silloin ekalla kerralla valitsi, koska mulla oli ihan saman näköinen sisko.

Tässä on mun emo, mä ja osa siskoista tai serkuista, me oltiin siellä vähän sekaisin:)

Mä itkin koko matkan uuteen kotiin, kun kukaan mun sisko ei lähtenytkään mukaan. En ollut koskaan ollut niin yksin! Sitten uudessa kodissa menin sohvan alle piiloon itkemään ja olin siellä koko illan ja seuraavan yön. Mami aina välillä kävi kurkkimassa ja surkuttelemassa, kun mä vaan itkin. Se laittoi ruokapurkkeja ja peittoja sinne, että mä tuntisin oloni paremmaksi, mutta eihän ne ikävään auta. Vessassa olin kumminkin käynyt jossain vaiheessa, kun eihän sitä siisti kissa lattialle pissi!
Seuraava päiväkin meni siinä surkutellessa, mutta sitten illalla mä ajattelin, että jospa vähän kurkkais noita ihmisiä.
Siitä se sitten lähti ja parin päivän päästä olin jo kotiutunut aika hyvin. Tietty lelut, herkut ja jatkuva huomio auttoi aika paljon :)

Tämä on otettu kun mä olin ollut pari-kolme päivää kotona. Aika rimppakinttu!

Lähdössä riehumaan 


Mä olin matalampi kuin kuljetuskoppa, tosi pieni :)


Uni maistui silloinkin 
Tässä mä olen jo kahdeksan kuukauden ikäinen. Toi hassu paituli on siks, että mut on just steriloitu. Mä en yhtään tykännyt vaatteista ja se otettiinkin pois jo muutaman päivän päästä. Haava parani hienosti ja annoin sen olla ihan rauhassa.

Sofi täyttää keväällä jo kymmenen, mutta tuntuu kuin näistä ajoista olisi vain hetki. Tämä pieni karvapallo on opettanut minulle todella paljon kissuudesta ja tekee sitä yhä edelleen melkein päivittäin!

30 kommenttia:

  1. Olet kyllä ollut suloinen pikku kisuneiti :)

    VastaaPoista
  2. Etkä oo ollu noin pikkuruinen ikinä! Voi taivas mikä söpöläinen. Siis oot söpö edelleen, mutta oot kyllä ollu vielä söpömpi tossa rimppakinttuvaiheessa. :D
    -ihminen

    Sää oot nätti!
    -Pena ja Punkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olin aika pieni rääpäle kun tulin kotiin, mutta kasvoin nopsaan kun pääsin tänne hemmoteltavaksi. Mut söpö olin ja oon edelleen :) Kiitos kehuista!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Joo, mäkin oon ollut vauva, vaikka en oikein muistakaan niitä aikoja enää.

      Poista
  4. Voi miten söpö olet ollut ensimetreiltä asti! <3 Olisipa jännä nähdä, oletteko yhäkin siskon kanssa kuin kaksi marjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua rupesi myöhemmin itse asiassa harmittamaan, että ei otettu molempia siskoksia silloin. Yhtään en tiedä, minne sisko meni.

      Poista
  5. Ootpa sinä ollut Sofi pienenä pieni! Tosi kivoja kuvia susta. Niitä on varmaan kiva katsella ja muistella huolettomia lapsuuden päiviä? - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mulla nytkin aika huoletonta :) Vähän täytyy tota Olgaa komentaa, mutta muuten ei oo sen kummempia pakollisia puuhia! Mulla on toi ihmispalvelija joka hoitaa noi juoksevat asiat.

      Poista
  6. Voi mikä suloisuus! Ja niin hieno iso neiti on hänestäkin sitten kasvanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tosiaankaan olis uskonut, että siitä alle kiloisesta rääpäleestä tulee viisikiloinen höpsykkä :)

      Poista
  7. Voi mikä vauveliini oot ollut, tosi suloinen jo silloin <3 Sullahan taitaakin keväällä olla suuret juhlat?! :) Olipa kiva lukea, miten oot kotiisi päätynyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mamilla on kuulemma jotain suunnitelmia kevääksi :) Perästä kuuluu...

      Poista
  8. Oletpas ollut pikkuisen ja söpö! Tosin se nyt on kissanpentujen vakio-ominaisuus. Nykyisin olet suurempi ja kaunis. Se taas on aikuisten kissojen vakio-ominaisuus!

    Kauhesti pentukuvia ja söpöyttä nyt blogeissa! Ei kyllä haittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Söpöstä kauniiksi, niin se kissoilla menee.
      Meillekin tuli tää postausidea just noista blogipennuista :)

      Poista
  9. Voi ei mikä pikku kisu. <3 Hauska postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin niin pieni, vaikka ei sitä nyt kyllä uskois.
      Kiitos!

      Poista
  10. Voi eeeei kuinka lutuinen!! Ja niin pieni!<3

    VastaaPoista
  11. Teillä onkin keväällä suuret juhlat kun Sofi täyttää pyöreitä vuosia? Nerokin täyttää kesällä kymmenen vuotta, niin se aika kuluu nopeasti kun on mukavaa seuraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös sitä sanota, että ajankulun huomaa parhaiten lasten kasvamisesta :)
      Juhlasuunnittelu on jo aloitettu!

      Poista
  12. Voi miten ihana hän on pienenä ihana ihana ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän oli pikkuinen hörökorva rimppakinttu :)

      Poista
  13. Ihania pieniä pötkylöitä - jotka sitten kasvoivat isoiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne tuppaa kasvamaan :) Ei uskoisi, kun niitä teidänkin pikkuisia nyt katsoo ♥

      Poista
  14. Voi apua, sydän nytkähti ihan mutkalle noista pentukuvista ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pennut on sellasia sydämennytkäyttelijöitä :)

      Poista