Moi, me ollaan Minni ja Tellu ja viime sunnuntaina oli tosi jännä päivä. Oltiin ihan muina kissoina meidän kotona, mutta sitten kaksi tätiä tuli sinne ja ne laittoi meidät kuljetuskoppaan ja kopat sellaiseen isoon härveliin. Meidän kotiväki jäi sinne tippa linssissä vilkuttamaan, mutta ne selitti, että kun he oli sijaiskoti, niin ei ollut tarkoituskaan että me jäisimme sinne, vaan mentäisiin nyt meidän loppuelämän kotiin. Jouduttiin olemaan sitten ihan Kauhean Pitkä Aika siellä härpäkkeessä, kunnes pysähdyttiin ja meidät kuskattiin sisälle.
Aluksi ihmeteltiin, että missä me oikein
ollaan ja kuka tuo toinen kissa on. Oltiin unohdettu, että ollaan siskoksia ja
piti vähän sähistä sille toiselle. Tutkittiin kuitenkin reippaasti kaikki
paikat ja todettiin, että tuntuu aika kivalta.
Sitten se toinen täti lähti ja tämä toinen
selitti, että me ollaan tultu omaan loppuelämän kotiin ja ollaan nyt Miukumaan Minni
ja Tellu ja hän on Mami.
Ollaan nyt oltu täällä jo monta yötä ja
viihdytään tosi hyvin. Ymmärettiin myös, että oma siskohan siinä on, eikä
mitään sähinöitä enää ole. Syödään, käydään vessassa, leikitään, riehutaan,
kiipeillään ja nukutaankin välillä. Tellu on nukkunut mamin sängyssä joka yö ja
Minnikin käynyt siellä kääntymässä. Täällä on hyvä olla!
Tellu |
Minni |
Mami kertoo:
Minni ja Tellu tulivat tänne täyttämään
kissanmentävää aukkoa mamin elämässä. Sofin jälkeen koti vaati uutta kissaa ja
kun nämä noin 6 v siskokset löytyivät Kissankulma Ry:n sivuilta, niin ei muuta
kuin adoptiohakemus vetämään. Kävin katsomassa heitä vajaa kuukausi sitten ja silloin
tytöt valloittivat sydämeni lopullisesti. He ovat täysin kesyjä kodinvaihtajia,
jotka ovat olleet yhdistyksellä vain kotihoidossa ja siis todella ihmisrakkaita
hurinapalleroita. He ovat vajaassa viikossa jo ottaneet koko kodin haltuunsa ja
kietoneet minut täysin tassujensa ympärille.
Vähän on totuttelemista Sofin jälkeen kahteen
aktiiviseen kilpparineitoon, mutta hauskaa on ollut!
Vielä kiitos Kiskattien palvelijalle, joka oli
seurana ja kuljettajana tyttöjen kotimatkalla. Sain sitten jo matkalla rauhassa
jutella tytöille kaikenlaista.
Samoin kiitos sijaiskodille, joka oli hoitanut
hyvin ja rakastanut tyttöjä kuin omiaan melkein puoli vuotta.
Blogi toivottavasti myös aktivoituu jälleen (ja banneri päivittyy :)), kun saamme uutta materiaalia tänne tyttöjen touhujen myötä 😻