Sivut

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Näyttelytunnelmia

Mami kertoo


Tulipa vietettyä eilen ja tänään monta tuntia Metsämäen raviradalla. Tällä kertaa siellä ei ollut heppoja, vaan toinen toistaan upeampia, kauniimpia ja suloisempia kissoja eli Turokin kevätnäyttely.
Paikalla on tietysti monta blogikissaa ja sen pitemmittä puheitta muutama kuva päähenk..eikun kissoista.
Serteistä sun muusta en ymmärrä mitään, joten jätän niistä kertomisen paremmin asiaa ymmärtäville.



 Punkku tuomarisedän tutkittavana. "Apua, päästäkää mut kotiin!"




 Jos en pääse kotiin, niin menen tänne peiton alle piiloon, nih!


 Taas täällä - enkö mä tehnyt selväksi, että haluun K-O-T-I-I-N!

Sunnuntaina Punkku oli jo paljon rauhallisempi eikä näyttelyhässäkkä enää häirinnyt nuorta herraa niin paljon.
 

Punkun todella kaunis sisko Freija.


Kukas kaunotar se täällä! Pipsuhan se siinä, ihka ensimmäisessä näyttelyssään.


 Vasta vauvalomalta palannut Cinna. "Tota, onks ton tädin ihan pakko roikottaa mua näin? En oo ihan edustavimmillani tässä asennossa."




Nyt Cinna pääsi oman mamin sykkyyn!


Cinnan suorastaan syötävän suloinen tyttöpentu Bernice eli kotoisasti Hilla


Cinnalla oli kaverina Neiti Cassinen, joka otti rauhallisesti tuomarin pöydälläkin.

 
Sokerina pohjalla Coco, joka putsasi pöydän tänään. Paljon onnea Cocolle, BIS!!!

Ihanien kissojen lisäksi tapasin monta kivaa bloggaria eli kiitos hauskasta seurasta Pirjo, Sari, Jonna ja Hansu. Mukana menossa olivat myös Nina ja Sari sekä monta muuta, joiden nimeä en siinä hässäkässä kuullut. 

PS. Jostain syystä linkit tulevat samalla fontilla kuin muukin teksti, enkä saanut sitä tähän hätään korjattua. Kissojen nimien takana on kuitenkin linkkejä.
 

torstai 21. huhtikuuta 2016

Meidän päivä

Sofin kertomana


Meillä on kiva viikko! Mami on ollut koko viikon meidän kanssa kotona, kun sillä on joku semmoinen loma. On se sopinut kaikenlaista menoa, mutta ei kumminkaan lähde aamulla aikaisin minnekään. Siksi me päätettiin nyt kertoa, millainen on meidän päivä näin lomaviikolla.

Kun ihmisen kello ei soi, niin herätys suoritetaan ylikävelemällä, asettumalla päälle löhöämään tai härkkimällä jalkoja peiton alta. Nenää voi myös nuuhkaista ja Olga voi nuolla tukkaa. Mami herää ainakin jalkojen härkkimiseen aika hyvin, nuo muut tavat on vähän epävarmempia. 

Mulla on turkki vielä ihan sekaisin, ei olis saanut ottaa kuvaa! Kohta nappaan sua varpaasta, nih!

Kun herätys on onnistuneesti suoritettu, niin me käydään yleensä molemmat puuteroimassa nenät ja sitten onkin jo nälkä. Aamiaiseksi nautitaan märkäruokaa ja sen jälkeen vedetään päivän ekat kunnon rallit

Olgalla on aamuisin ihan kauhea halipula. Se kiehnää, kulkee jaloissa ja vaatii aamurapsutuksia ja puskee käsiä. Mä olen arvokkaammin ja yleensä asetun kiipeilypuuhun tarkkailemaan pihan tapahtumia kun verhot on avattu. 

Mikä siellä menee?

Sitten autetaan mamia aamiaisen syömisessä ja lehden lukemisessa. Vinkkinä muuten teille muillekin, että jos ihminen lukee lehden sellaiselta pilleriltä vai mikä tapletti se on, niin siinäkin voi auttaa. Sen voi helposti puskea nurin tai kävellä päällä. Se ei oo kyllä yhtä nautinnollista kun paperilehden ryttääminen, mutta välttää.
Sitten onkin jo aika siirtyä aamupäivälevolle. Yleensä mami häipyy jonnekin tässä vaiheessa, eikä häiritse.

Kuka siellä pöydän alla mahtaa vaania?

Kun mami tulee kotiin, niin ollaan eteisessä vastassa ja tarkistetaan onko sillä tuomisia. Yleensä sillä on vaan jotain tylsää, mutta joskus löytyy jotain meillekin. Yhtenä päivänä oli kivoja kankaita, mutta me ei saatu leikkiä niiden kanssa vaikka niissä oli kissan kuvia, tyhmää! Toisena päivänä oli kans kissan kuvia – tyynyjä! Niitä me saatiin tutkia ja todettiin hyviksi.

Hmmm...kissatyynyt, onko nää meille?

Jos on kaunis ilma, niin tässä vaiheessa päästään parvekkeelle. Auringossa siellä on välillä liiankin kuuma. Kuumassa ei jaksa muuta kuin kelliä ja nauttia eli päivälepo vaihtuu alkuiltalevoksi joko partsilla tai sängyssä.

Lämmin on kivaa!
Myöhemmin mami laittaa itselleen jotain ruokaa. Me autetaan, jos sillä on kalaa tai kalkkunaa. Possukin käy, mutta sitä me syödään muutenkin ja saadaan tässä vaiheessa omatkin liha-annokset.

Illalla on sitten kunnon riehuaika! Välillä tietty levätään, mutta leikitään takaa-ajoleikkejä ja joskus saadaan mamikin mukaan heittelemään hiiriä ja vetämään naruleluja. 

Nyt mä sut löylytän!

Ennen nukkumaanmenoaikaa saadaan pari namia ja iltaraksut.
Kun mami vihdoin menee nukkumaan, niin me yleensä seurataan perässä. Olga asettuu taljalle sängyn toiseen päähän ja mä mamin pään viereen. 

Hyvää yötä!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Faktoja

Asioita ja totuuksia


Me saatiin 10 faktaa -haaste Tassulinna- sekä Elämää ja elämyksiä- blogeista, kiitos!
Sen enempää jaarittelematta mennään asiaan.


1.Mä olen saanut kaksi kertaa linnun kiinni parvekkeelta. Sofi

Nyt mä vaan chillailen
2. Salaa pidän myös koirista :) Mami.

Mamin lapsuudenkaveri, dreeveri Topsy.
3. Mä osaan sanoa ”nanna”! Olga

4. Kissatätivierailut on kivoja! Me ei nykyään enää pelätä vieraita niin paljon kuin ennen. Sofi ja Olga

5. Me ei käydä ulkoilemassa muualla kuin parvekkeella. Lämpimällä ilmalla me oltais siellä koko ajan. Sofi ja Olga


6. Me ollaan tarkkoja ruokien kanssa. Olgan masu on herkkä ja Sofi on nirso.

7. Mä rrrrakastan kun mami rapsuttaa mua poskesta tai leuan alta. Olga


8. Mä rrrakastan puskea mamia päähän. Sofi

Kyllä mä tykkään leukarapsuistakin!
 9. Mä autan mamia töissä kun se tekee etäpäiviä. Sofi. 

Annas mulle se hiiri, niin saadaan toikin homma kuntoon!

10. Me oltiin mamin terapiakissoja viime vuonna, kun sillä oli surua. Se on sanonut, että ilman meitä olisi ollut paljon kurjempaa. Sofi ja Olga

Me haastamme mukaan kertomaan totuuksia Kiskatit ja Marraskuun muruset.

Ohje: Linkkaa kirjoitukseni blogiisi ja kerro sitten 10 kiinnostavaa,

kummallista tai mitä vain mieleenjuolahtavaa faktaa itsestäsi.