Sivut

torstai 30. heinäkuuta 2015

Mä muutan pois!

Tai ainakin kaappiin


Sofi kertoo:

Mä jouduin TAAS koppaan ja autoon ja ell:lle! Ei oo reiluu, kun Olga sai vaan jäädä kotiin. 
No nyt me käytiin vaan nopeesti ja se täti vaan punnas mut ja vähän kuunteli ja kopeloi. Mami kyllä jutteli sen kanssa tosi paljon; kai se sitten oppi jotain.

Mä menin kostoksi kaappiin karvastamaan mamin vaatteita



Haluuko joku söpön kissan?
Älä Sofi muuta pois! Mun tulee ikävä.

Haluuko joku kiltin ja kivan kissan? Mä voisin muuttaa sellaseen kotiin, jossa ei koko ajan kuskata jonnekin tyhmään lääkäriin, vaikka ei oo edes kipee.

Mami selventää:
Sofilta otettiin tammikuussa rokotuskäynnillä perusverikokeet ihan sen takia, kun ikää on jo 9 v. Crea (toinen munuaisarvo) oli vähän viitearvojen yläpuolella, joten ell suositteli, että otetaan uudet kokeet 6 kk:n päästä. Ne otettiin nyt hammaslääkärikäynnin yhteydessä ja arvot olivat suunilleen samalla tasolla.
Minä tietenkin panikoin ja varasin uuden ajan sisätauteihin erikoistuneelta ell:ltä, kun tuolta hammasekspertiltä ei oikein saanut mitään irti.
Nyt muutetaan ruokavalioita ainakin sen verran, että raksut vaihtuvat munuaisraksuihin. Sofi syö pääosin raksuja ja raakaa lihaa/kalaa, joten vähennetään myös lihan määrää ja kala + katkikset jäävät pois.
Pissakoe ja verikokeet otetaan taas 6 kk:n kuluttua ja sitten katsotaan myös se fosfori, jota nyt ei ole vielä otettu.
Kyllä tuo käynti rauhoitti, vaikka on selvää, että koska kyseessä on alkava munuaisten vajaatoiminta, niin se ei koskaan parane. Onneksi arvot eivät kuitenkaan olleet muuttuneet juurikaan puolessa vuodessa, joten katsellaan. Mitään oireita tai muuttunutta pissa/juomis/syömiskäytöstä ei ole ollut, joten ilman noita kokeita tästä ei olisi mitään tietoa.

Sofi,  älä muuta pois! Meille tulisi Olgan kanssa ihan kauhee ikävä.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Tassut

Vastaus tassuhaasteeseen


Olga pitkäsääri kertoo:

Meillä on molemmilla ruusunpunaiset polkuanturat ja valkoiset sukat. Sofilla on lisäksi eriväriset leggingsit etutassuissa, kun se ei ole oikein osannut päättää kummat se laittaa☺

Molemmilla on siis ihan hyvät kissantassut, joilla voi kävellä, juosta, kiivetä, hypätä, vaania, hiipiä, raapia, kaivautua, leipoa, makustella ruokaa (Sofi) ja vaikka mitä muuta.

Olga pitkäsääri









Sofi töppötassu











 


Ruusunpunaiset tassukat

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Mamin Tampereenreissu

Purnauskis kurnauskis

No niin! Taas joudutaan antamaan mamille puheenvuoro, kun se on meistä ainoa, joka osaa avata tän näpyttelykoneen.

Kävimme siis tänään ystävän kanssa ihan ex tempore Tampereen kissakahvila Purnauskiksessa. Eilen varattiin paikat ja aamulla lähdettiin. Ihan siis vain kissakahvilan vuoksi yli 300 km ajelua...olisikohan tässä jotain kissahulluutta ilmassa?

Kissat, kahvila, tarjoilut ja henkilökunta olivat aivan yhtä ihania kuin ennenkin. Sen enempää jaarittelematta, tässä kuvasatoa. 
Viiru tarkkailee
Micu pysähtyi poseeraamaan kun pyysin
Pikinelli söpöilee
Viiru väsähti
Evo ja Lumi olivat myös aktiivisesti mukana kuvioissa, mutta niiden kuvat olivat kaikki jotenkin vinksahtaneita, joten jääkööt julkaisematta. Nurri lepäili tuulikaapin päällä, joten hän ei suvainnut esiintyä lainkaan.
Kahvilassa oli paljon lapsia, mutta kaikki käyttäytyivät todella hienosti kissojen kanssa ja vanhemmat valvoivat pienimpien touhuja. Kissat leikkivät tai sitten vetäytyivät tyylikkäästi korkeammalle, jos leikit kyllästyttyivät. 

Minä kyllä viihdyn Purnauskiksessa huomattavasti paremmin kuin Helsingin kissakahvilassa, mutta nämä ovat tietysti makuasioita. Nytkin oli sydäntä raastavaa lähteä, kun kahden tunnin parkkiaika meni umpeen (no, eihän siellä oikeastaan saisi ollakaan kuin kaksi tuntia kerrallaan ;-)).

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Hammaslääkärissä

Sofin kurja päivä


Sofi kertoo:
Mulla oli tänään tosi inhottava päivä. Tai oikestaan se alkoi jo eilen illalla, kun en saanut myöhäisillan sapuskaa ollenkaan. Tänään aamulla oli sitten kauhee nälkä, mutta vieläkään en saanut ruokaa. Pöyristyttävää!
Ja aina vaan pahenee: Tuli koppakyytiä ja autokyytiä ja sit oltiinkin perillä siellä kamalassa paikassa.
Mentiin sinne huoneeseen ja se täti siellä räpläsi mua vähän. Mutta sitten! Mami lähti pois ja jätti mut sinne!!! 
Mä en sitten kyllä muista siitä paljon mitään ennen kun mami tuli hakemaan mua. Mulla oli vähän pöpperö olo ja kuolakin valui ja sotki mun turkkia.

Mulla valui kuola ihan kauheesti
Jotain mulle siellä oli tapahtunut, ja mä päätin, että en mene sinne enää ikinä!
Nyt on onneksi jo parempi olo ja mä kävin jo pissallakin. Ruoka ei oo vielä kyl maistunut, mut kai sitäkin vois kohta harkita.
Ne laitto mulle tällasen punaisen tupon
Mami kertoo:
Sofi oli hammaskiven poistossa ja myös yksi syöpynyt hammas otettiin pois. Aikaisemmin on otettu jo neljä hammasta, mutta onneksi edellisestä kerrasta on pari vuotta, joten ei tuo kovin nopeasti etene.
Kuolaa valui todella paljon kun tultiin kotiin, mutta onneksi se nyt jo loppui. Silmät ovat vielä vähän "pöllyiset", mutta nekin normalisoituvat pikku hiljaa.
Maksun aikaan piti taas sulkea silmät; nämä hammasjutut on kyllä todella kalliita, mutta ei niissä ei voi missään tapauksessa säästää.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Mamin Helsinginreissu vol2

Ilona ja Zetor


Annetaan mamin kertoa vielä tämä juttu, kun se on niin täpinöissään.

Pääsin lauantaina kyläilemään kahden ihanan blogikissan Ilonan ja Zetorin luona!

Zetor on niiiiin pikkiriikkinen ja suloinen että ei mitään rajaa! Ilona taas on nuoresta iästään huolimatta arvokkaan oloinen kissaneito, joka katsoo vähän nenunvarttaan pitkin pikkuveljen riehumista.

 
Zetor ja jättilelu
Ihanat ruskeat silmät ja piiitkät takatassut

Poika oli koko ajan todella vauhdissa ja hyökkäili viisi kertaa isomaan Ilonan kimpuun ihan surutta. Siitä en valitettavasti saanut kuvia, kun Ilona kuitenkin vähän arasteli vierasta.
Zetor pedikyyrissä
Zetorille suoritettiin myös sekä mani- että pedikyyri, koska paikalla oli ammattitaitoinen kissankynsien leikkaaja Tellis.
Vieraat sucks!
Ihana Ilona ei niin piitannut vieraista, vaikka tuli hän sentään nuuhkimaan sormenpäät. Silkkiturkkia olisin tietysti halunnut silittää, mutta neiti oli eri mieltä.

Kiitos Ana, Ilona ja Zetor, että sain tulla käymään!

Mamin Helsinginreissu vol1

Helsingin Kissakahvila


Annamme mamille nyt kirjoitusvuoron, kun se jätti meidät kaksin koko päiväksi ja kävi katsomassa ja paijaamassa ihan muita kissoja. Olemme närkästyneitä!

Eilinen oli siis jokaisen kissafanin toivepäivä. Olin ensin aamulla Helsingin Kissakahvilan bloggaritapaamisessa ja sen jälkeen pääsin katsomaaan maailman ihaninta kissapoikaa ja hänen perhettään. Siitä lisää myöhemmin ♥

Kissakahvila oli avannut ovensa tällä viikolla, mutta saavuttanut jo suuren suosion. Paikat on täyteen varattu elokuun alkuun, mutta muutama paikka on aina varattu satunnaiselle sisälle poikkevallekin.
Tyylilyyli oli kiinnostunut veden pinnan läikehtimisestä
Kissat olivat ihania ja eivät häiriintyneet kissatätien jatkuvasti räpsyvistä kameroista ja höpötyksestä. Ne riekkuivat, leikkivät ja yrittivät varastaa lautasilta lohta tai kermavaahtoa. Kun väsy yllätti, niin sitten nukahdettiin siihen, missä kukin silloin sattui olemaan.
Tarjoilut olivatkin vallan ensiluokkaisia ja maistuvia; ei ihme, että kissatkin niistä kiinnostuivat.
Pete tarkkailee tilannetta
Paikka on sisustukseltaan aika pelkistetty, jos vertaa Tampereen Purnauskikseen, mutta ehkä sillä onkin haettu erottuvuutta. Itse pidän kuitenkin enemmän Purnauskiksesta sen erilaisen fiiliksen takia, mutta nämä ovat makuasioita.

Erityiskiitos Naukulan Mammalle, joka tämän järjesti sekä kiitos Prima Catille tuliaispussista.

Terveiset myös kaikille paikalla olleille kissatädeille, oli ihana nähdä teitä ihan livenä!

torstai 16. heinäkuuta 2015

Möykkyilyä

Peiton alla


Olga kertoo:
Me tykätään molemmat möykkyillä peittojen alla. Useimmiten möykkyilijä olen minä, mutta tässä videossa mallia näyttää Sofi.


Mami valittaa, että se ei koskaan saa petata sänkyä rauhassa kauniisti, kun jompi kumpi meistä aina ryntään peittojen sekaan. Mutta sängyssähän pitää myllätä ja hääriä; ehän ne peitot muuten asetu hyvään nukkumisasentoon.


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Lepäilyä ja raapimista

Kiipeilypuut

Meidän mami on vähän hassu kiipeilypuiden kanssa. Meillä on nytkin neljä puuta ja yksi raapimatolppa.

Tolppa

Parvekkeen vanhat pikkupuut

Työhuoneen puu, josta voi hypätä kirjahyllyn päälle
Olohuoneen uusi, iso puu

Tuon uusimman se osti, kun sai halvalla (hih, Sulo Vilen), vaikka se onkin ihan hervottoman iso! No, siinä on hyvä pussi ja siitä näkee kivasti ulos et kyllä me tykätään.

Me ei voida olla samaan aikaan samassa puussa kun siitä tulee sanomista, mutta vuoroista on aina sovittu. Partsilla me usein viihdytään pitkään silleen, et Sofi on tuossa isomman puun päällä ja Olga tuolissa. Mami tuleekin aina partsille tarraharjan kanssa, kun tuolit on karvakuorrutettu.



tiistai 7. heinäkuuta 2015

Meilläkin on nyt blogi!

 Esittely

No vihdoinkin mami sai aikaiseksi meillekin blogin! Me ollaan luettu muiden blogeja jo monta vuotta, mutta omaa ei olla saatu, kun mamilla on aina kaikenlaisia tekosyitä. No, ei se osaa kuvata eikä sillä ole kunnon kameraa, mutta kai se jotain räpsyjä meistä tänne onnistuu liittämään.

Pieni esittelykierros näin aluksi:




Minä olen Sofia (tutuille Sofi) ja olen syntynyt 15.5.2006 Turun lähellä maalaistalossa. En muista siitä ajasta mitään, mutta mami on kertonut, että syntymäkodissani oli monta kissaa eikä kovin hyvät olot.
 
Olen kuulemma luonteeltaan tyypillinen kilpparityttö eli omapäinen ja villi, mutta myös varsinainen pusku- ja kehruukone. Olen myös ehdottomasti perheen pomo ja jos on syytä, niin voin jopa näyttää kynttä.


Minä olen Olga ja syntynyt 20.6.2009 Turun Esyn eläinhoitolassa. Mami on kertonut, että minulla oli siellä myös äiti, täti, siskoja ja serkkuja.


Olen aika arka ja maailman kiltein kissa! En ole koskaan edes raapaissut mamia kuin vahingossa. Sofi pomottaa minua, mutta kyllä me joskus nukutaan aika lähekkäin. Ja kyllä mä turvaudun siihen jos on jotain pelottavaa niin kuin vaikka vieraita. Eikä se silloin aja mua pois kun mua pelottaa.