Loppuvuosi vielä, Sofi kertoo
Syyskuu
Heti syyskuun alussa mä jouduin koppakyydillä ellille ja mami jätti mut sinne! Sitten en muistakaan mitään ennen kuin heräsin ja suu oli ihan outo. Päässäkin humisi vaan. Huomatkaa uusi, iso ja hieno koppa!
Ne olivat siellä kuvanneet mun suun ja taas lähti kolme hampia. Uhkasivat, että seuraavaksi on vuorossa kulmurit. Tämä hammassyöpymäsairaus ei ole kiva ollenkaan.
Kotona mä sitten pakenin sängyn alle, kun oli niin höperö olo kaikista lääkkeistä. Onneksi tällä kertaa ei kauheasti valunut kuolaa.
Seuraavana päivänä olin jo kunnossa ja pehmeä ruokakin maistui. Parin viikon päästä puputin jo normaalisti lihaa ja raksuja.
Olgan ei tarvinnut mennä vielä edes hammaskiven poistoon, mutta silti se näytti nyrpeää naamaa. Ei vissiin tykännyt kuvaamisesta.
Mami kävi syyskuun lopulla katselemassa eri rotuisia kissoja esittelynäyttelyssä Salossa ja kukas muu kuin Pärre se siellä niin reippaana elämänsä ensimmäisessä showssa.
Olga nykyisellä mielipaikallaan mamin sylissä rapsutettavana.
Lokakuu
Mitenkäs me ollaankin eksytty näin lähekkäin, ei kuulu tapoihin? Olisikohan joku milenkiintoinen herkku tai lelu lähettyvillä.
Mun pitää taas auttaa mamia työtöissä, ei siitä muuten mitään tulisi.
Harjaaminen on ihanaa! Me rynnätään molemmat kilpaa paikalle, kun kuullaan, että harjalaatikko kolahtaa. Joskus mami joutuu harjaamaan kahta kissaa samaan aikaan.
Täältä padilta löytyy jotain kivaa kissoillekin, ainaskin lintu- ja hiirivideot on jänniä!
Mami lähti lomalle Portugaliin ja me tyypin kymmenen tähden hotelliin täysihoitoon. Kummallakohan mahtoi olla hauskempaa?
Lissabonistakin se bongasi kissan
Lissabonilaisella ostarilla oli sisustuskauppa täynnä ihania kissatavaroita. Onneksi mami oli sen verran järjissään, että toi vaan vähän tuliaisia eikä mitään astioita.
Cascaisin vanha kaupunki
Tämmöinen iso kissakin siellä oli! Aidan takana eläintarhassa onneksi.
Lissabon on rakennettu kukkuloille, siellä sai mamin reisilihakset kyytiä!
Marraskuu
Vähän Olga mököttää, kun mami oli niin pitkään poissa.
Ei kyllä pitäisi, kun meillä oli tosi kivaa tyypin hoidossa.
Mä kyttään usein eteisen lipaston päällä ja kun mami kumartuu laittamaan kenkiä, niin singahdan selän kautta vaatekaapin ylähyllylle. Tuonne ihan ylös en ole vielä päässyt, mutta sekin on suunnitelmissa.
Kiskateille syntyi rokkipoikia ja mami pääsi katsomaan niitä, kun ne oli vielä ihan pieniä.
Joulukuu
Mami reissasi taas työn takia etelässä.
Tässä Vilnan joulu"kuusi". Siellä oli todella kaunis ja tunnelmallinen joulutori kuten myös koko jouluasuinen vanha kaupunki.
Riikasta löyty kissatavarakauppa
Paketoitiin ja saatiin joulukissapaketteja.
Olga auttaa paketoimisessa - vai olikohan siitä apua?
Mä tarkistan, keneltä me saatiin joulukissapaketti. Nuuhkis!
Tuli joulu ja mami vaihtoi joululakanat, mä autoin!
Joulukuun lopussa oli vielä erityinen eläinviikonloppu, kun Tassulinnan emäntä tuli meille kylään.
Käytiin katsomassa Aino -neitiä Päärynäeläimillä.
Siellä viipotti myös lauma frettejä ja Mauno -kissa, jotka tässä nauttivat herkkutahnaa sulassa sovussa. Taloudessa asustaa myös iso liuta hieman hiljaisempia eläimiä, suosittelemme piipahdusta blogiin :)
Vaan arvatkaas kuka tämä komistus on! Mami oli ihan lääpällään, kun pääsi häntä moikkaamaan, sillä sellainen sydäntenmurskaaja tämä Penan, Punkun ja Pärren "serkku" Leevi on.
Pisteenä viime vuoden i:n päälle oli merkittävä kissaseurapiiritapahtuma eli rokkipoikien kissanristiäiset, joista kirjoitettiin laajasti blogistaniassa. (Tassulinna, Naukula, Hupsut ja Kiskatit)
Tässä Vauhtiveikko ja Veli Vikkelä keräävät voimia, jotta jaksoivat viihdyttää ihailevia kissatätejä.
Huh, nyt on vihdoin viime vuosi paketissa! Katsotaan, jaksetaanko tänä vuonna päivitellä vähän useammin :)
Reipasta vuoden jatkoa kaikille lukijoille!
