Sivut

perjantai 25. marraskuuta 2016

Täällä ollaan!

Pitkästä aikaa


Vihdoinkin me saatiin tää läppäri haltuun! Tai eihän tämä ole ollut varattuna ollenkaan, mutta meidän kirjuri on vaan touhottanut omiaan tai tehnyt töitä.
Onneksi me ollaan päästy eetteriin täällä, kun meidän lomahoitaja teki meistä ihanan jutun. Kuvatkin on niin hienoja, että täällä ei ole ikinä nähty sellaisia!


Mami oli siis lomalla pari viikkoa jossain aurinkoisella kanarialintusaarella. Siellä se paijaili vieraita kissoja ja juoksi pallon perässä. Ei nyt kuitenkaan vielä päästetä mamia postaamaan niitä kanariankissoja, vaan kerrotaan meidän lomasta.

Me ollaan niin isoja ja reippaita kissoja, että oltiin yöt ihan kaksistaan. Aamuisin ja iltaisin kävi naapurin poikien ihminen ja viihdytti meitä. Välillä saatiin extrahoitaja, kun poikien Tyyppi kävi meitä katsomassa. Kävi ne joskus päivälläkin, niin ei meille tullut kauheeta halipulaa.
Meitä harjattiin, paijattiin, leikitettiin ja huvitettiin oikein laadukkaasti. Vessat olivat siistit, ruokaa tarjoiltiin ja vedet vaihdettiin. Voidaan oikeesti suositella näitä hoitajia ihan kenelle vaan, superia😻

Mutta oli meillä iso ikävä mamia! Yöllä varsinkin, kun ollaan totuttu nukkumaan mamin vieressä. Nyt piti nukkua ihan kaksistaan isossa sängyssä. Oli siinä vähän orpo olo.
 
Meillä oli vaan tämä nalle yöseurana eikä sekään makkarissa

Vähän oltiin myrtsinä mamille, kun se tuli kotiin - ainakin viis sekuntia!
 
Loman aikana meille tuli kirjekuori, jonka hoitaja laittoi laatikkoon eikä me saatu avata sitä, vaikka se oli osoitettu meille. Mami sitten kaivoi sen sieltä ja me mentiin auttamaan, kun se tuoksui niin huumaavalle!
Siellä oli riistahuiska, jonka mami oli voittanut naamakirjan kilpailusta Gabylta, Iinekseltä ja Nortonilta. Iso kiitos, se on iiihana huiska!

Muheva tuoksu, tämä on meidän kolmen suosikkihuiskan joukossa nyt
Mami toi meille kans tuliaisen, se on toi keltainen rinkulajuttu, ihan tyhmä! Ei olla leikitty sillä yhtään, hih!
Mutta huomaatteks te ton sinisen, mikä on mun tassuissa? Siitä ei ole yhtään hyvää kuvaa, kun jos sen ottaa esille, niin me rynnätään leikkimään sillä heti. Se on kans top kolmosessa nyt. Arvatkaas, kuka sen on tehnyt? Tyyppi tietty 😊


Huippuhuiska mun tassuissa!

Tämä oli kyllä meidän paras loma ikinä, kun ei tarvinnut lähteä omasta kotoa pois. Onhan ne kissahotellit ihan hyviä, mutta ei ne kotia voita.
Me kiitetään ja kuristaan Ihmiselle ja Tyypille, olette mahtavia 😻

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Tirppatelkun paluu

Ja vähän muuta


Meille on palannut tirppatöllö takaisin! Alkuviikolla oli ryminää ja kolinaa ikkunoiden takana, kun ne remppasedät otti hupun pois ja purki kiipeilytelineet. Meitä vähän pelotti se ryminä, mutta sitten kun uskallettiin katsoa, niin siellä oli taas koko ulkoilma, jihuu! Tipujakin näkyi pitkästä aikaa, nam!

Tuolla ne tiput hyppii
 
Mä valvon tässä, että naapuritalo laitetaan yhtä hyvään kuntoon kuin meidän

Kauheesti väsytti se ulkoilman tarkkailu pitkästä aikaa
Meille tulee nyt pieni bloggaustauko, mutta tullaan takaisin entistä innokkaimpina. Luetaan ja kommentoidaan kyllä teidän muiden postauksia, kuulumisiin!

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Leikkihetki

Pyhäpäivän ratoksi


Meille ei kuulu oikein mitään erikoista. Ollaan edelleen paketoituna, mutta mami kertoi, että yhdeltä seinältä (ei meidän) on jo purettu kiipeilytelineitä ja varmaan meidänkin seinältä ensi viikolla, jee! Tervetuloa takaisin, tipu-TV!

Saatiin tänään mami leikittämään meitä kun on niin kylmä tuuli ulkona, että se ei tarkenen mennä pokemettälle. (toim.huom. tytöt siis suostuivat leikkimään)

Tuus nyt sieltä!
Mä oon just nappaamassa sut!
(ei ollut kuvausassistenttia ja se näkyy)
Tänne jonnekin se meni...
Eikun tänne maton alle

Halloween -kissa vähän etuajassa :)

Vielä extrana mun tassut - tai kolme niistä plus häntä.


Mä menen melkein aina eteisen lipaston päälle sanomaan hei hei, kun mami on lähdössä jonnekin. Enkös olekin onnistunut saamaan paljon puhuvan ilmeen tähän :)


Meillä on kuulemma tapahtumassa jotain jännää viikon päästä, mutta mami ei ole kertonut vielä enempää...noista ihmisten jännistä ei kyllä aina tiedä... No, odotellaan.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Leikittämässä

Putkimiestä


Kuten täällä jo kerrottiin, me lainattiin mamia Zetorille, kun se kaipasi leikittäjää. Ihan hyvä että se kelpasi, kun me ei viittitä kauheesti leikkiä silloin kun leikitetään (paitsi kun on kunnon leikittäjä). Halutaan leikkiä vaan silloin kun mami on lähdössä ulos tai menossa nukkumaan tai tekee työtöitä tai jotain kotihommia.
Kovin paljon kuvia mami ei ehtinyt ottaa, kun oli se tärkeä leikitystehtävä, mutta muutaman sentään.

Tuolla on jossain lelu!
Kenellä on niin kauniit silmät! Ja nenu ja korvat ja viikset ja...
Ilonalla oli ujo päivä

Kiitos Ilona, Zetor ja Ana, kun sain tulla käymään!

Niin ja kun kerran mami oli putkimiehen luona kylässä, niin tämä sopii vielä tähän loppuun. 

Meidän uusi vessanpytyn kansi!

Ai niin, remppakuulumiset. Me ollaan edelleen paketissa, mutta ei enää kauan. Varmaan kohta nähdään taas tirppoja ja taivastakin :)

Kaunista syksyn jatkoa kaikille!

perjantai 30. syyskuuta 2016

Kahvilareissu

Olihan meidänkin mami siellä


Siis Kissakahvila Purnauskiksen bloggaritapaamisessa viime sunnuntaina. 

Mitä tapahtuu, kun 26 kissa- tai kissamielistä bloggaria ahdetaan samaan kahvilaan seitsemän kissan kanssa? Tietysti taukoamatonta kuvaamista, jatkuvaa kissojen rapsuttelua, loputonta höpötystä, valellusta parhaiden kuvakulmien löytämiseksi, siirtymistä pöydästä toiseen tapaamaan vanhoja ja uusia tuttuja, kahvilan sisustuksen ihastelua ja makoisten tarjoilujen nautiskelua.


Katkarapualkumaljat nautittu, murusia vielä etsitään. Hugo, Lumi ja Nicu.

Lumi edustaa

Nurri vartio orkideaa

Viiru väsähti kissatätien hössötykseen

Hugo edustaa.
Tämä kuva on varmaan jokaisen bloggarin muistikortilla :)

Makeana oli Kinuski-karpalopavlova, nam!

Herkules söpöilee...hetkinen, eihän Herkules asu Tampereella?
No joo, mami kävi aikaisemmin samalla viikolla ystävän kanssa myös Kissakahvila Helkatissa :)

Saimme Kiskateilta Kahvilareissulta tuliaisena kivan uuden lelun, kiitos!. Olga näyttää mallia miten sillä leikitään.

Missä ihmeessä sä taas olet luuhannut? Haiset ihan hirveesti vieraille kissoille!
 
Oli todella hauska tavata vanhoja tuttuja sekä ihan uusiakin bloggareita. Kiitos järjestäjille Tuijalle ja Pirkolle, Tiinalle siitä, että avasi kahvilan vain meitä varten sunnuntaina, Primacatille tuliaisista ja Sadulle kyydistä kotiin.
Kiitos myös S:lle seurasta Helkatissa.

torstai 15. syyskuuta 2016

Hei hei tirpat!

Nähdään keväällä


Meidän tirppa-kurre-naapurinkyttäys -TV on suljettu! Ne remppatyypit kiipeili meidän kiipeilytelineillä ja paketoi koko talon muoviin, TYLSÄÄ! Penan ja Punkun ihminen sanoi, että meidän talo näyttää ihan jättiläismäiseltä lumilyhdyltä, kun huoneistojen valot kuultaa muovin läpi, hih. 

Ei näy tipejä, remppamiehiä vaan

Onneksi se kaikkein kamalin meteli on jo ohi, vaikka ne vielä vähän porailee. Mami vaan selittää, että sitten saadaan uudet, lämpimät seinät ja tassut ei palele talvella. No, kai tää sitten on sen arvoista. Onneks parvekkeella voi sentään käydä ainaskin iltaisin, kun ei kukaan enää remppaa. Ei sieltäkään kyllä mitään ulos näe :(

Mami pelottelee, että vie meitä taas kärryttelemään, niin päästään kurkkimaan ulkoilmaa. Katotaan suostutaanko me, ei vielä tiedä. 
Meen kaappin lepäilemään, jos se kolistelu ei kuuluis sinne

Hennalle Sofin tassumuotokuva :)
Eka mä kesytän tän pyyhkeen ja sit ton huiskan!

Kuka tunnistaa tän lelukissan? Mami kävi taas kissatäteilemässä :)

Pitäkää peukkuja, että meidän remppa on pian ohi ja nähdään taas taivasta ja ehkä tipejäkin.



keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kuulumisia

Loman jälkeen


Viime aikoina toi mami on kirjoittanut vaan vieraista kissoista, törkeää! Nyt me päästiin vihdoin tassuiksi tähän läppäriin ja päätettiin kirjoittaa itse omista kuulumisista.
Mami on ollut loman jälkeen jo kaksi viikkoa töi:ssä ja iltaisin se on jatkanut liehumista milloin missäkin. Mutta on meillä tapahtunut ihan kamaliakin! Meidän talo on kuorittu! Siitä lähti ihan hirveä meteli, kun ne sedät kuori sitä. Me pelättiin ja mentiin kaappiin tai peiton alle piiloon, mutta se ääni kuului sinnekin. Onneksi se on nyt ohi ja mamin mukaan enää ei tuu niin kovaa meteliä.
Sen kuorinnan jälkeen meille onkin sitten rakennettu valtavan hienot kiipeilytelineet tuonne ulos, mutta sinne ei pääse! On niin väärin, että ne on vaan niitä remppatyyppejä varten eikä kissoille, höh.


Kiipeilytelineet

Sen meteliajan jälkeen ollaan vietetty taas ihan tavallista arkea.

Meillä on uusi pahvilaatikko ja siinä jännä päällyste. Tässä tutustumassa laatikkoon.
Pillileikkiä laatikossa
Pitääkö ton kakaran esitellä pyllyäkin blogissa!
Ollaanko teillä muilla jo siirrytty kesäjuttujen jälkeen arkeen?