Historiaa, part 2

Olgan vuoro kertoa

Meinasin jo hermostua, kun mami ei ollenkaan kerro mun vauva- ja pentuajoista, mutta päästiinpä vihdoin asiaan. Kuvat on huonoja kännytuhruja, mutta onhan malli kaunis :)

Olen syntynyt kesäkuussa 2009 Turun eläinhoitolassa, siinä vanhassa, joka oli aika ränsistynyt jo silloin. Mun emo ja sen sisko oli otettu huostaan, kun niiden henkilökunta ei enää pystynyt huolehtimaan niistä. Molemmat siskokset olivat pieniin päin tullessaan hoitolaan ja niinpä meitä syntyi siellä lauma serkuksia.

Mami ja isukki oli jo pitkään miettineet, että Sofille pitäisi saada seuraa. Sofi kyllä itse oli sitä mieltä, että ei tähän mitään pentua tarvita häsläämään. Kumminkin mami soitti sinne hoitolaan ja kuuli, että tämmöinen porukka siellä olisi ja muutama vielä vapaana. Sitten kun ne tuli meitä katsomaan, niin mami oli ekaksi ihan riemuissaan, kun se näki siellä sellaisia leluja, joita se oli itse sinne lahjoittanut. Mä sitten sulatin niiden sydämet sillä, että olin porukan kovin kiipeilemään ja muutenkin touhottamaan.

Olen tässä n. 2 kk nuori
 

Tässä on mun emo ja joku siskoista

Eläinhoitola luovuttaa ainoastaan steriloituja kissoja, joten niinpä mutkin leikattiin ennen luovutusta. Olin aika pienikokoinen, joten jouduin odottelemaan vähän yli virallisen 12 viikon luovutusajan, jotta mut voitiin leikata.

Vihdoin lokakuussa koitti se ilon päivä, että pääsin uuteen omaan kotiini! Heti kun pääsin pois kopasta, niin lähdin reippaasti tutkimusretkelle. Kiersin joka paikan ja totesin, että hyvä koti tämä on. Ainoa omituisuus oli sellainen iso, kirjava karvainen otus, joka meni mua karkuun. Mua, pientä rääpälettä?

Tää on kiva paikka, paljon leluja ihan vaan mulle. Olen tässä toista päivää kotona.

Ja tällainen parveke, josta voi tarkkailla tipuja ja naapureita. Tossa on se kirjava otus, on jo uskaltanut noin lähelle mua.

Aika pian se ei enää pelännyt mua, kun huomasi, että mä oon ihan vaaraton ja pieni.

Tässä me bongataan yhdessä lintuja.

Ja painitaan

Mulle tuli mahtava kasvupyrähdys heti kun pääsin kotiin. Kasvoin kolmessa kuukaudessa reilun kilon painosta yli neljäkiloiseksi! 

Tässä olen samassa paikassa kuin tuossa ekassa kotikuvassa. Olen jo 7 kk ja aika paljon kasvanut :)

Kyllä mä tykkään olla täällä kotona. On ruokaa, nameja, leluja, paijausta, hyviä petipaikkoja ja tiputelkkari. Välillä vaan toi iso kirjava, Sofiksi kutsuttu, mua pomottaa, mutta kai se on sen oikeus, kun on vanhempi ja ollut täällä ennen mua. Kotona on paras!