Sivut

maanantai 23. toukokuuta 2016

Kärryttelyä

Ihan ulkona


Sofi kertoo:

Muistatteko, kun kerrottiin, että meille ilmestyi sellainen outo nukkumispaikka. Se on ollut partsilla, mutta vähän aikaa sitten mami otti sen eteiseen ja huijasi mut sinne sisälle. Sitten se lähti lykkäämään sitä ovesta ulos!
Mä pelästyin, että nyt mennään taas sinne ronkkimispaikkaan, mutta me ei mentykään autolle, vaan ihan eri suuntaan. Siinäkin oli ekaks autoja, mutta sitten mentiin ihan outojen hajujen ja äänien keskelle. Mua pelotti koko ajan aika paljon ja ilmoitin sen kyllä kovaäänisesti.
Onneks me oltiin vaan vähän aikaa ja kotona mä ilmoitin, että mua ei sitten tonne enää tulla pistämään, nih!

Tuolla mä oon ja siinä on kamala, pelottava maailma ympärillä!
Olga kertoo:

Eilen aamulla mami taas toi ne kärryt eteiseen ja heitteli mulle sinne muutaman namin. Mä tietty innoissani hain niitä sieltä, mutta yks kaks en päässytkään enää pois! Sitten mami nappasi kärryistä kiinni ja lykki ne ulos ovesta. Mä vaan ihmettelin, mutta en niin kovasti pelännyt. Kattelin vaan kummissani, että mitä tää nyt on.
Me mentiin ihan metsään! Siellä näkyi paljon lintuja ja ötököitä ja kuulemma kurrekin oli aika lähellä. Mä kattelin silloin tosin toisesta ikkunasta, enkä huomannut sitä. Mutta sen pulun (kyyhkysen, toim.huom.) mä näin! Se tepasti siinä ihan muina tipuna ja mä naksuttelin sille. (Friede, kyllä mä sen joskus vielä saan kiinni!)
Me käveltiin pitkän aikaa ja välillä pysähdeltiin. Nähtiin yks koirakin, mutta se ei välittänyt musta enkä mä siitä. Ihmiset jotain siinä vaan höpötteli. 
Oli jännä reissu ja mä kerroin mamille, että voisin lähteä uudelleenkin. 


Tuolla on joku tipi! Tai ötökkä! Tai jotain muuta jännää!
Ulkoilu oli näin rasittavaa!
Ollan siis varovasti aloiteltu kärryttely molempien kanssa. Sofin kanssa käytiin pikku lenkki viereisellä kuntoradalla ja seisoskeltiin hetki paikallaan. Protestointi oli sen verran kovaäänistä, että Sofin kanssa tuskin enää lähdetään lenkille. Kun otin eilen kärryt parvekkeelta sisälle, niin neiti singahti heti sängyn alle.
Olgan kanssa kierrettiin koko kuntorata (1,5 km) ja tytteli oli ihmeen rauhallinen koko matkan. Välillä mentiin vauhdikkaammin ja sitten taas pysähdyttiin ihmettelemään ääniä ja hajuja. Olga kuunteli, katseli ja haisteli kaikkea uutta ja jännää, eikä juurikaan naukunut tai muutenkaan protestoinut. Olemus ja ilme oli aluksi vähän jännittynyt, mutta loppumatkasta asento oli jo rennompi. 
Valjastelua ei edes yritetty, mutta ehkäpä siihenkin päästään Olgan kanssa jossain vaiheessa. Tuon kärryn koppa on umpinainen, joten siellä voi olla ilman valjaita eikä kumpikaan edes yrittänyt tunkea ulos.

Tähän vielä huono kuva kolmannesta kärryttelijästä parin viikon takaa. Tunnettekos kuka tämä söpöläinen on?




 

27 kommenttia:

  1. Ooh, sinä olet Olga päässyt näkemään vaiks mitä! Oliko se pulu isompi kuin muut linnut? - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se oli isompi kuin tirpat ja tepsutteli maassa. Eikös lintujen pitäisi olla puussa? Mutta mä tiesin, että se oli pulu, kun olin nähnyt kuvan Frieden blogissa.

      Poista
  2. Wau, teillä kuuluu kärryttely menneen hyvin! Kiva, että kärryt pääsi hyötykäyttöön. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olgan kanssa yllättävän hyvin. Toivotaan, että ens kerralla menee yhtä kivasti :)

      Poista
  3. Siistii. Ja punainen kärrypoika on tietenkin Punkku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Punkkuhan se siinä kärryssä istuskelee Aurajoen rannassa.

      Poista
  4. Hui! Maailma on joskus pelottava paikka pienille kissoille!

    Kyllä sinä joo saat sen pulun vielä! Olet taitava! Hankalasti vaan tuo verkko siinä välissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se verkko rajoittaa, mutta jos mä joskus uskaltautuisin ihan valjaissa, niin sitten...

      Poista
  5. Oho, epäilyttävää tuollainen kärryttely. Hienoa, että Olga ottaa sen niin rennosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan se aika noloa, ihmiset nauraa meille.

      Poista
  6. Puuuunkku, toihan on Puuuuunkku !

    Vaan että teillä tytöt on nyt tollainen oma alfaromeo kulkuvälineenä, aikas mageeta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkku pöppiäinenhän se siinä :)
      Pitäähän meillä nyt oma kulkuväline olla, kun mamillakin on sekä kaks- että nelipyöräinen!

      Poista
  7. Voi että, mitä seikkailuja! :)) Ja mä juuri tänä aamuna mietin, että jotkin rattaat pitää ihan pakosti meillekin saada. Kun avasin ikkunaa, niin molemmat katit kuuntelivat korvat hörössä kesän ääniä - ja Jujun nenä nuuskutti vinhasti kuin pupulla. Mistä nuo teidän rattaat on hankittu? Ne eivät näytä kovin lastenrattailta, joten mies saattaisi antaa mulle luvan hommata tuollaiset. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä rattaita ei enää taida saada mistään :( Merkki on Ibiyaya, joten voit yrittää Googlailla. Ostin nämä Penan ja Punkun ihmiseltä (hän tietää mistä ne on hankittu), kun heille hankittiin nuo alimmassa kuvassa näkyvät isommat rattaat. Noissa isommissa on kyllä sellaisia aukkoja sivuissa, että ainakin Punkun kaltainen satajalkainen pitää olla tiukasti valjaissa, jotta ei luikahda ulos. Noissa minulla olevissa on ihan umpinainen koppa.

      Poista
    2. Nuo kärrit on ostettu tuolta http://www.petplanet.co.uk/. Tuota mallia ei vaan taida enää olla valikoimassa, en ainakaan onnistunut löytämään. Valmistajan nettisivut löytyy tuolta http://www.ibiyaya.com/products/?category_id=12, niiltä vois ehkä kysäistä josko jotain noita umpikorisempia, ei niin lastenvaunumaisia, ois jossain nettikaupassa saatavilla.

      Poista
    3. Kiitos infopläjäyksestä teille molemmille! :) Mäpä jatkan tutkimuksia. Mua ei itseäni haittaisi, jos mua pidettäisiin vähän höppänänä kissakärryttäjänä, mutta miehelle tämä vissiin on kynnyskysymys. :-D Ja lapsuudenystävä kiljuntanauroi, kun näytin Zooplussalta noita sinisiä rattaita. Oisihan se vähän kiusallista, jos joku vieras reagoisi raitilla yhtä vahvasti, mutta jos kissat tykkäisivät, niin mulle olisi ihan sama. :) Vitsi kun pääsisi testiajelulle kattimattisten kanssa.

      Poista
    4. Hih, nyt meni työpäivän kahvihetki ihan hihittelyksi ja ihkutteluksi, kun tuolla Ibiyayan on niiiiiiin söpöjä rattaita - ja näen itseni jo sieluni silmin kärräämässä varsinkin Nuppua ympäri kesäistä Helsinkiä hempeäkuosisessa unelmavaunussa. <3

      Poista
    5. Näinkin vaatimattomalla kärryttelykokemuksella voin sanoa, että kyllä ne herättää hilpeyttä kanssakulkijoissa. Voi tulla myös päinvastaisia kommentteja, mutta minulle on tullut vain iloisia tai hämmästyneitä katseita. Hämmästyneet ovat myös hymyilleet :)

      Poista
  8. Oih, teillä on aivan ihana kärry! Mekin tahdottaisiin tuollaiseen, mutta... tuskin noita useammalle tehtynä
    - Rokkimimmit -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahdelle ainakin on, ehkä kolmellekin löytyy.

      Poista
    2. Vau! Upeet kärryt! Kätevä tapa ulkoiluttaa kissaa. :)Harmi ettei Sofi ollut samaa mieltä. :D

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Kuten teilläkin :) Ei olla vaan ihan niin pitkiä lenkkejä vielä uskallettu tehdä kuin te.

      Poista
  10. Jännittävää! Superjännää oikeestaan! Miten sä Olga oikeen uskalsit? Mä en ehkä uskaltais, mulle riittää ku mut viiään kantokopassa haisteleen oman pihan hajuja :) -Alfred

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se aluks kauhean jännää, mutta sitten siellä metsäpolulla oli kaikkia kivoja hajuja ja ääniä - niin ja se pulu!

      Poista